Ennustus

Laatikot ullakolla, jalanjäljet nurmikolla

Sä jätit kengätkin

Ja kun niitä laatikoita avaan ja sun muistoihisi palaan

Tiedän; oot vapaa viimeinkin

Vihdoin valoisalla tiellä kevyenä kuljet siellä

Mä melkein huudan sun perään

Mutten haluu enää harhauttaa

Sua rakastan niin paljon, että herään

Mieluummin yksin kuin surusilmäs kaa

Kai olin jonkinlainen silta sulle oivallusten laitumille

Ja nyt pääsit perille

Eikä luopumiseen kuole kukaan, ei muuten mahtuisikaan

Uutta tilalle

Ja siinä kohtaa irti päästän, vain yhden paidan sulta

säästän

Mä melkein huudan sun perään

Mutten haluu enää harhauttaa

Sua rakastan niin paljon, että herään

Mieluummin yksin kuin surusilmäs kaa

Mä melkein huudan sun perään

Mutten haluu enää harhauttaa

Sua rakastan niin paljon, että herään

Mieluummin yksin kuin surusilmäs kaa

Mä valmistaudun nyt jo tähän, jotta sua tässä tänään

Uskallan rakastaa